Tarkalleen ottaen viikkoja ja päiviä tänään 9+0.

Kerroin viikonloppuna raskaudestani veljelleni ja kälylleni, oli jotenkin helpottavaa saada sanoa tämä edes jollekulle entisten tietäjien lisäksi! Huomenna on sitten aamulla parturi, en tule enää toimeen näiden karvojen kanssa (kuten rakas poikani sanoisi!), tämän jälkeen lähdenkin ultrattavaksi. Pelottaa oikeastaan tosi paljon mitä huomenna näkyykään. Näin painajaisia viime yönä kuolleesta sikiöstä ja tuulimunaraskaudesta ja vaikka mistä, olo on jotenkin levoton ja hieman olen myös kauhuissani.

Miehen kanssa ei raskaudesta ole paljon puhuttu, hänkin haluaa tietää mitä huomenna kuuluu. Olivat uutiset huomenna sitten hyviä tai huonoja, soitan varmaan heti tutkimuksen loputtua ja olen joko hyvin masentunut tai sitten onneni kukkuloilla. Keskiviikkona on muuten ensimmäinen neuvola, jos sinne asti päästään.

Eilinen oli varsin tuskainen päivä, maha oli kipeä ja kummallinen. Itse asiassa mahavaivojen alettua tuli ilmiselvä deja vu -ilmiö pojan odotuksesta, silloin olin aika huonovointinen liki puoleenväliin asti. Huonovointisuudella tarkoitan sitä, että mahaan kerääntyi ilmaa ja olo oli varsin tukala.

Nyt töihin, aikakauslehtipino odottaa!