Kiertopäivä 30. Vatsassa on nippaillut koko päivän siihen suuntaan, että täti punainen saapuu vierailulle piakkoin. Olen niin masentunut näistä ennakkotuntemuksista, etten enää osaa ajatella terveesti mitään. Masennus alkaa saada yliotetta, en enää koskaan saa olla raskaana, tuuditella pientä nyyttiä sylissä, tarttua hentoiseen käteen, nuuskuttaa suloista vauvantuoksua...Tämä on niin kamalan ahdistavaa aikaa. Varsinkin kun tuo täti koputtelee jo ovella.

Vielä voin elätellä toivetta tädin vierailun perumisesta.

Mutta kuinka kauan?