Ekan raskauteni aikana ei ollut mitään tuntemuksia, söin ja nukuin ihan normaalisti, mikään ei varsinaisesti ärsyttänyt hajullaan tai olomuodollaan. Toisen odotuksen huomasin ensinnäkin siitä, että en pystynyt vaihtamaan esikoisen kakkavaippaa yökkäämättä, ruuanlaitto oli silkkaa kidutusta. Oksentelin satunnaisesti, jotkut hajut laukaisivat kuvotusrefleksin.

Ja nyt tämä kolmas sankari...Huokaus. Armoton pahoinvointi alkaa tässä iltapäivällä viiden nurkilla, huipentuu nukkumaanmenoon, eli noin iltayhteentoista ja hellittää kun nukahdan. Herään kuin nakutettuna klo 03, valvon puoli viiteen ja nukun uupuneen unta siihen, että kaksi vanhinta herää. Olen aivan vainoharhainen hajujen suhteen, tunnen hajuja joita ei ole. Ja sitten kuvottaa. Mitään ei tekisi mieli syödä, eikä oikeastaan juodakaan. Olen nakerrellut voileipäkeksejä aina kun pahin kuvotushetki on ohitettuna. Tämä show alkoi laskujeni mukaan viikoilla 4+1. Nyt siis menossa epävirallisten laskujen mukaan rv 4+5. Ollaan siis todella alkuvaiheessa! Nyt pelkään sitä, että tämä huonovointisuus lisääntyy ja loppuu vasta niillä maagisilla viikoilla 14-16.

Ja toisaalta, voiko jotain sanoa rutiiniksi viiden päivän kokemuksella?

Ai niin, kerroin eilen illalla aviomiehelleni raskaudesta. Kärvistelin kamalan pahoinvoinnin kourissa ja tuumasin ettei tämä tästä voi enää pahemmaksi muuttua, joten laukaisin sitten tiedon ilmoille. Ihmeellistä, sillä ei ollut lainkaan odottamaani reaktiota, oli rauhallinen ja myötäili vain. Saattoi kyllä sääliä vaimoaan, joka huokaili ja yökkäili sängyssä... Kerrottuna on joka tapauksessa!